Monelle juuri synnyttäneelle äkillinen sekä runsas hiustenlähtö voi olla kauhistus. Kyse on kuitenkin aivan normaalista tapahtumasta, sillä raskauden aikana elimistön runsas estrogeenien määrä on ehkäissyt hiusten normaalia lähtöä ja pidentänyt hiuksen tavallista elinkaarta.Tilanteen normalisoiduttua hiustenlähtö saattaakin olla hyvin runsasta, sillä sitä voi vauhdittaa myös synnytyksen aikainen rasitus.
Hormoonit jylläävät niin imetyksen kuin vaihdevuosienkin aikana.
Hiuksia ei päästetä helpolla synnytyksen jälkeenkään. Monet naiset kokevat voimakasta hiustenlähtöä myös imetyksen aikana. Tähän vaikuttaa mm. hormonitoiminnan muutokset raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Hormonien epätasapaino vaikuttaa hiustenlähtöön usein myös vaihdevuosien aikana. Hiusten hyvinvoinnin palautumista kannattaakin tukea näinä aikoina ravinteilla.
Miestyyppinen kaljuuntuminen naistenkin perintötekijöistä johtuvan hiustenlähdön takana.
Naistyyppinen kaljuuntuminen vastaa miestyyppistä eli androgeneettistä kaljuuntumista, vaikkakin niiden mekanismit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Kyseessä on monen geenin välittämä perinnöllinen ominaisuus. Naisten kaljuuntuminen alkaa useimmiten 20–50-vuotiaana. Suomessa sitä on arviolta joka toisella 40–60-vuotiaalla naisella ja kolmella neljästä yli 65-vuotiaasta naisesta. Hiusten harventuminen on useimmiten niin lievää, ettei siitä ole kosmeettista haittaa.
Voit tehdä testin vaikka itse.
Useimmiten diagnoosiin riittää kliininen taudinkuva, jota voi täydentää ”tukistustestissä”, jolloin esimerkiksi lääkäri tai henkilö itse ottaa pienen tukon hiuksia peukalon ja etusormen väliin ja tukistaa lievästi. Tila on normaali, mikäli tukistuksessa irtoaa 0–3 hiusta kerrallaan. Viisi hiusta tai enemmän merkitsee tukanlähtöä. Koe kannattaa tehdä erikseen ohimolta, päälaelta ja takaraivosta, koska hiustenlähtö on harvoin yhtä voimakasta koko päänahassa.
Laboratoriotutkimuksiin on harvoin aihetta.
Tutustu myös Bayerin muihin naisille suunnattuihin osoitteisiin: www.ehkaisynetti.fi ja www.naisena.info
